Avaruusfyysikko Uno Yxklinten varsojen asialla – Jalka-asentoja voi ja pitää korjata kuukauden ikään mennessä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Uno Yxklinten toimii kengitysseppänä Skoonessa Etelä-Ruotsissa. Hän aloitti sepän työt 90-luvun alussa ja on osallistunut menestyksellä sekä EM- että MM-kisoihin. Lisäksi hän on kiertänyt luennoimassa ympäri Eurooppaa aiheinaan esim. kavion kuormittuminen ja kaviomekaniikka sekä varsojen jalka-asentojen korjaaminen. Hän on ollut Falsterbon kansainvälisten ratsastuskisojen seppä ja luennoinut Englannin kuninkaallisille. Suomessa hän kävi kaksi vuotta sitten pitämässä sepille kurssin varsojen ortopedisesta kengityksestä Kallelan Oriasemalla. Sillä reissulla tuli myös paikattua kolmivuotiaan Ribauden paha kavionhalkeama. Ori ehti Kriteriumiin, jossa kiri upeasti kolmanneksi.

Uno Yxklintenin tie kengittäjäksi lienee ainutlaatuinen. Hän on väitellyt tohtoriksi teorettisesta fysiikasta ja opettanut sitä Lundin  Yliopistossa. Viime aikoina hän on suuntautunut avaruusfysiikkaan ja laski mm. ruotsalaisastronautti Kristian Fuglesangin avaruusaluksen sijantia matkan eri vaiheissa. – Tieteellinen työni tapahtuu pääosin tietokoneella. Halusin päästä tekemään jotain käsilläni ja aloitin kengittämisen, Uno Yxklinten kuvailee sepän uransa alkua.
(- – -)
Yxklinten korostaa, että sepät tietävät nykyisin, kuinka paljon voidaan tehdä varsalle, jonka jaloissa on yksi tai useampia asentovirheitä. Kirjan yksi tärkeä tarkoitus on antaa kasvattajalle ja/tai hevosenomistajalle perustietoa, jonka avulla hän osaa päättää, koska varsan jalka-ongelmiin tarvitaan ammattilaisen konsulttiapua. Jotkut voimakkaistakin synnynnäisistä virheasennoista – erityisesti polvissa/kintereissä – korjaantuvat itsestään, mutta tarkkuutta vaaditaan sellaisessakin tapauksessa, koska niiden seurannaisvaikutuksena voi tulla asentovirheitä muihin niveliin. Yxklinten toteaa, että vanhojen kasvattajien ohje ”päästää varsa emänsä kanssa kesäksi laitumelle, jolloin syksyyn mennessä ovat jalatkin oienneet”, on tuhoisa myytti.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)